Kookosöljy vuustoissa: mitä luvut oikeasti kertovat?

Somessa on viime aikoina kysytty, ovatko vegaanijuustot kookosöljyn takia ympäristölle jopa lihaa haitallisempia. Halusimme koota meidän selvityksemme asiasta. Lyhyesti: ilmaston ja maankäytön osalta väite ei pidä paikkaansa. Kauravuusto on niillä mittareilla moninkertaisesti kevyempi valinta kuin maitojuusto tai liha. Luonnon monimuotoisuuden osalta kookosöljy on kuitenkin selvä heikkous. Kerromme alla näistä lisää.

Mitä luvut kertovat?

Kun vertaa ilmastovaikutusta ja maankäyttöä, kookosöljyä sisältävä kauravuusto on moninkertaisesti kevyempi valinta kuin maitojuusto tai liha.

Maailman laajimman vertailun mukaan maidosta tehdyn juuston hiilijalanjälki on noin 24 kg CO2e ja maankäyttö noin 88 m² kiloa kohden (Poore & Nemecek, 2018). Luvut ovat globaaleja keskiarvoja. Kookosöljyn maankäyttö on alle kahdeskymmenesosa tästä. Vuustossa kookosöljy on lisäksi vain noin viidesosa tai neljäsosa tuotteen painosta, joten koko tuotteen maankäyttö jää selvästi alle kymmenesosaan maitojuuston maankäytöstä.

Hiilijalanjälki (kg CO2e/kg) ja maankäyttö (m²/kg)

Naudanliha, lihakarja: noin 100 kg CO2e ja 326 m² Naudanliha, maitokarja: noin 33 kg CO2e ja 43 m² Maitojuusto: noin 24 kg CO2e ja 88 m² Kookosöljy (raaka-aine): noin 6,7 kg CO2e ja 3 tai 4 m²

Listassa kookosöljy on raaka-aine, kun taas muut rivit ovat valmiita tuotteita. Kookosöljyn hiilijalanjälki perustuu CarbonCloudin tietoihin, ja maankäyttö on johdettu kookoksen keskimääräisestä öljysadosta.

Koska Poore & Nemecekin luvut ovat vuodelta 2018, tarkistimme asian myös tuoreemmasta pohjoismaisesta lähteestä. Tanskalaisen CONCITO-ilmastotietokannan (2025) mukaan kasvipohjaisen juustovaihtoehdon hiilijalanjälki on noin 1 kg CO2e/kg. Maitojuustolla, kuten tuorejuustolla ja mozzarellalla, luku on noin 5 kg ja naudanlihalla noin 75 kg. CONCITO laskee eri tavalla kuin Poore & Nemecek, mutta johtopäätös on sama: kasvipohjainen vaihtoehto on ilmastolle moninkertaisesti kevyempi.

Kookosöljy ei silti ole ongelmaton

Haluamme sanoa myös tämän ääneen.

Ensimmäinen heikkous liittyy luonnon monimuotoisuuteen. Turun yliopiston ja LUT-yliopiston tuore tutkimus (Veerappa ym., 2026) laski 43 elintarvikkeen vaikutuksen luonnon monimuotoisuuteen. Kookosöljy sai tutkimuksessa kaikkein suurimman biodiversiteettijalanjäljen. Tähän somessakin nousseet keskustelutkin todennäköisesti viittaa. Syitä on kaksi. Kookoksen sato on matala, joten samaan öljymäärään tarvitaan enemmän maata kuin esimerkiksi öljypalmulla. Kookosta viljellään usein trooppisilla saarilla, joilla elää paljon lajeja, joita ei tavata muualla. Myös Meijaard ym. (2020) arvioivat, että kookoksen tuotanto uhkaa öljytonnia kohden useampia uhanalaisia lajeja kuin öljypalmu.

Tutkijat korostavat, että biodiversiteettivaikutusten laskentamenetelmät kehittyvät vielä ja tulos riippuu paljon raaka-aineen alkuperästä. Suunta on kuitenkin selvä, emmekä halua vähätellä sitä.

Toinen heikkous on sertifioinnin vähäisyys. Koska kookosta tuotetaan pääosin pienillä tiloilla, sen sertifiointi on vaikeaa, eikä sille ole palmuöljyn RSPO:n kaltaista omaa järjestelmää. Kookos ei myöskään kuulu EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) piiriin, koska asetukseen valittiin ne hyödykkeet, jotka aiheuttavat suurimman osan EU:n kulutukseen liittyvästä metsäkadosta.

On silti hyvä muistaa, ettei vuustoja tehdä pelkästä kookosöljy. Kaikissa Mön tuotteissa on tällä hetkellä kookosöljy, mutta pääraaka-aine on kotimainen kaura. Yhdessäkään tuotteessamme ei ole palmuöljyä. Olemme jättäneet sen pois tarkoituksella sen tunnettujen ympäristöhaittojen ja laajamittaisen tuotannon vuoksi.

Miksi käytämme kookosöljyä?

Kookosöljy on toistaiseksi paras löytämämme maitorasvan korvaaja. Sen sulamisominaisuudet ovat lähellä maitorasvaa, ja juustossa kova rasva vaikuttaa ratkaisevasti siihen, millainen rakenteesta tulee ja miten juusto sulaa. Kasvipohjaisia vaihtoehtoja on vähän, emmekä halua tavoitella oikeaa rakennetta tai suutuntumaa lisäaineilla, joita tuote ei oikeasti tarvitse.

Jos olisimme löytäneet kookosöljylle korvaajan, joka täyttää laatuvaatimuksemme, se olisi jo käytössä. Etsimme jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotka voisivat mahdollistaa kokonaan uudenlaisia rakenteita ja pehmeän rasvan suuremman osuuden tuotteissamme.

Lopuksi

Kookoöljy ei ole täydellinen raaka-aine. Ilmaston ja maankäytön mittareilla kauravuusto on silti moninkertaisesti kevyempi valinta kuin maitojuusto tai liha. Luonnon monimuotoisuuden osalta kookosöljyllä on kuitenkin selvä heikkous ja se on siten tärkeä kehityskohde. Uskomme, että herkulliset kauravuustot madaltavat kynnystä kokeilla kasvipohjaista ruokaa. Mitä useampi löytää ne osaksi arkeaan, sitä suurempi on positiivinen vaikutus.

Haluamme olla mukana löytämässä kookokselle entistä parempia ratkaisuja, oli kyse sitten vastuullisemmasta tuotannosta, luotettavammasta tutkimustiedosta tai kokonaan uusista raaka-aineista. Jos aihe herättää kysymyksiä, voit laittaa meille viestiä asiasta!

Lähteet

• Poore, J. & Nemecek, T. (2018). Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. Science.

• Meijaard, E. ym. (2020). Coconut oil, conservation and the conscientious consumer. Current Biology.

• CONCITO: Den Store Klimadatabase (2025).

• CarbonCloud: kookosöljyn ilmastovaikutus.

• Our World in Data: hiilijalanjälki, maankäyttö sekä palmuöljy ja öljykasvien sadot.

• Veerappa, M. M., Tarkkio, A., Tuomasjukka, S., Uusitalo, V., Järviö, N. & Hopia, A. (2026). Elinkaariarviointiin (LCA) perustuva biodiversiteettijalanjälkitutkimus 43 elintarvikkeesta suomalaisessa HoReCa-sektorissa. Hankeraportti. LUT-yliopisto & Turun yliopisto.